Motiivien variointi

Pidempiä sooloja improvisoidessa motiivipohjainen fraasien muodostaminen on hyvä tekniikka. Motiivi on lyhyt musiikillinen aihio, yleensä rytminen tai melodinen.

Esimerkki 30
esimerkki 30

Näytä tulostettava versio

Motiiveja käytetään fraasien rakennuspalikoina. Aivan kuten sävelletyissä melodioissa on rakenteita, motiivien avulla luodaan sooloihin rakenteellisia kokonaisuuksia. Motiivi toimii pidemmän soolon punaisena lankana ja kuulija kokee soolon rakenteellisena. Motiivia muunnellaan eli varioidaan erilaisin menetelmin, saatetaan siirtyä uuteen motiiviin, palataan taas ensimmäiseen motiiviin, yhdistetään kaksi motiivia uudeksi motiiviksi jne.

Tarkoitus on, että kuulija pystyy yhdistämään variaation alkuperäiseen motiiviin, ts. variaation täytyy sisältää jotain alkuperäisestä motiivista tuttuja elementtejä.

Motiivin variointimenetelmiä:

1) melodiasävelet pysyvät samoina, rytmi varioi.

  • rhythmic displacement
  • fraasin venytys / kutistus
  • kokonaan eri rytmi

2) rytmi pysyy samana, melodiasävelet varioivat

  • melodic displacement
  • horisontaalinen peilikuva
  • kokonaan eri sävelet

3) vertikaalinen peilikuva

4) lisäykset motiivin alkuun, loppuun tai keskelle

5) muutamasta sävelestä muodostetut fraasit

6) edellisten yhdistelmät

Motiivipohjaiseen improvisointiin tutustuminen kannattaa aloittaa rytmillä. Harjoittele aluksi motiivien muodostamista. Laita metronomi tai jokin rytmilaite toistamaan pulssia 4/4 tahtilajissa. Laula lyhyt, alle tahdin mittainen rytmi. Pidä seuraava tahti taukoa, jolloin voit mielessäsi miettiä seuraavan tahdin rytmin. Jatka näin ja ajattele mielessäsi koko ajan 8 tahdin rakennetta. Voit aluksi käyttää esim. pelkkiä 4-osa- ja 8-osanuotteja. Tästä voit sitten laajentaa trioleihin, pisteellisiin aika-arvoihin, 16-osiin jne. Jos rytmien laulaminen suoralta kädeltä tuntuu vaikealta, voit aluksi kirjoittaa niitä etukäteen nuotille.