kuorosovitus

 

Tärkein asia: kirjoita luontevia stemmoja!

 

- luontevuus voi olla haastavaakin = sisältää ”vaikeita hyppyjä”  (esim. Kuula, Bach etc.)

- usein joutuu tekemään kompromisseja: ”hyvä sointu” vai luonteva stemma (-> jälkimmäinen)

 

 

”Äänenkuljetuksella” tarkoitetaan luontevaa stemman kirjoittamista. Musiikin kirjoittamista koskevat säännöt ovat syntyneet aikojen kuluessa; barokin aikana ”mestari opetti kisällille” sekä instrumentin soittotaitoa että musiikin kirjoitustaitoa.  Konservatorio-opetuksen ryhmäopetuksen myötä ”sääntöjen pänttääminen” korostui ja ”kenraalibassosta” tuli kuivakka oppiaine. Muutamia perinteiseen äänenkuljetukseen liittyviä asioita on kuitenkin hyvä pitää mielessä sovituksia tehdessä.

 

”Yhteiset sidotaan, muut lähimpiin” ja ”jos ei yhteisiä niin vastaliike” toimii etenkin kuorosovituksessa, sillä suuret/epäluontevat hypyt stemmassa koetaan vaikeiksi.

 

Rinnakkaisoktaaviliike tekee neliäänisestä satsista hetkeksi aikaa kolmiäänistä, koska kaikki äänet eivät olekaan enää itsenäisiä. Rinnakkaiskvinteillä koetaan olevan sama vaikutus. Kvartit ovat sallittuja, terssit ja sekstit erityisen suotavia. 

 

Ylinousevat intervallit ovat epäluontevia laulaa, vähennetyt toimivat paremmin. Esim. v3 ei ole hankala solfattava, jos se on luontevassa kohdassa sävellajia (c-mollissa: g-as-fis-g-c).

 

Kolmisoinnuissa kaksinnetaan tyypillisesti pohjasävel (paitsi kadensaalisessa kvarttisekstisoinnussa basson sävel), johtosäveltä tai kromaattisesti muunnettua säveltä ei tule kaksintaa (muuten syntyy rinnakkaisoktaavi).

 

Dominanttisessa septimisoinnussa (V7) septimiin tullaan mieluusti ylhäältä ja se myös puretaan alaspäin. Muunnesävelistä edetään etumerkin mukaan (# johtaa ylöspäin, b alaspäin).

 

Asteikkomaisten hajasävelkulkujen avulla syntyy usein luontevampia melodioita kuin ”peräkkäin asetetuilla soinnuilla”.

 

Tutki alla olevaa "On neidolla punapaula"-sovitusta, joka on Sibelius-Akatemian perustaja, Martin Wegeliuksen tekemä. Se löytyy kokonaisuudessaan SULASOL (1)-laulukirjasta (s.163). 

 

Huomioitavia asioita mm.:

- melodian kertaukset on soinnutettu eri tavoin sisältäen mm. välidominantteja

- tekstirytmit ja tavujen määrä ei ole sama kaikissa stemmoissa, joten teksti on jouduttu kirjoittamaan jopa kolmeen eri kohtaan.

 

On neidolla punapaula on Sibelius-Akatemian perustajan, Martin Wegeliuksen kuorosovitus. SULASOL 1-kirjasta (s. 163) löytyy sovitus kokonaisuudessaan. Tässä on vain 1. säkeistö.
Huomioitavia asioita.
- melodian kertaukset on soinnutettu eri tavoin (sisältävät mm. välidominantteja)
- tekstirytmit ja tavujen määrä ei ole kaikissa stemmoissa sama, joten esim. tahdissa 9-10 teksti on kirjoitettu kolmeen eri paikkaan.

 

On neidolla punapaula application/pdf icon